Pilkkireissu suurharjusvesille 23.-27.4.2018

Pilkkireissun on nyt sitten takanapäin.

Tässä pilkkireissu muutamin kuvin sekä tekstein  lyhykäisyydessään.

23.4.2018

Autoilua ensin muutama tunti lähes keväisissä keleissä. Loppumatkasta määränpäähän ajokelit olivat sitten jo melko talvisia. Olipa tien päällä aamuinen kukkoilijakin.

Suksille päästiin noin klo 5.30. komeassa -11 asteen pakkaskelissä. Teräshanki saatteli auringon kanssa pilkkijät vauhdikkaasti liikkeelle. Vähäinen kerros uutta pakkaslunta teki hiihtämisestä lähes nautinnon.

Pari kymppiä takana ja aika nauttia pikainen lounas sekä kalastaa ruokakalat. Sitten vielä viimeinen kymppi taivallusta määränpäähän.


Tähän väliin sitten vähän ruokailunautinnoista:

Ahkion kanssa kun pääsee liikkeelle, voi evästäkin ottaa vähän eri lailla kuin kesäreissuilla. Olimme suunnitelleet joka päivälle yhden tuontiaterian ja sitten yhden lähiruoka-aterian. Varmuuden vuoksi olimme varaneet lisäksi yhden pussin päivää kohti ”mössöä”, mikäli ei kalaa tulisikaan riittävästi. No, onneksi niihin ei tarvinnut turvautua.

No menuuthan olivat aika tylsiä: Villisikaa, kanttarellejä, sisäfilepihvejä, perunoita eri muodossa, mustatorvisienikeittoa,  ”pottukalaa harjuksesta”, paistettua haukifilettä, paistettua harjusta, harjuksen suolamätiä ja suolattua harjusta. Tietenkin höystettynä hyvillä ruokajuomilla. Taisi meillä olla yhden kerran tosin jauhelihamakaroonimössöä.

Aamupalaksi kahvin lisukkeena pekonia, munia, harrinmätiä, leipää ja saattoipa vissiin olla kerran jopa puuroakin.  Välipalaksi vähän kuivaalihaa ja kahvia!


24.-25.4. Pilkintää ja mukavaa yhdessäoloa

Pari päivää sujui ihan liiankin nopeasti pilkkien ja seurustellen. Ruokakalat otettiin ja jokunen kotiinkin emännille todistuskappaleiksi.

Kun Harjuksen pilkkiminen alkoi turhauttaa, siiryttiin hauenpilkintään. (totuuden nimissä täytyy myöntää, että talvinen hauki on loistava ruokakala)

Reissun komeimmat kalat:

Harjus 1,4 kg (53cm)

Hauki reilut 5 kg

ja  muutama kalakuva:

Tässä pieni videoklippi kairauksesta!

kairaus

sekä pari vedenalaista still-kuvaa.

Harjusarmeija hyökkää!

Morri suuhun !


Muuta rientoa


26.4. paluuseikkailu alkaa

Jos menomatka oli lastenleikkiä, niin paluu ihmisten ilmoille oli jotain ihan muuta. Mennessä viimeinen kymppi kesti vajaat kaksi tuntia, niin tullessa se vei kahdeksan tuntia.

Lähtö piti aloittaa päivää aikaisemmin kuin oli tarkoitus, kun ei ollut mitään tietoa tulevasta säätilasta. Pilkkipäivät olivat olleet tuhnuiset ja kosteat eikä yöpakkasista ollut tietoakaan. Lumi oli muuttunut soseeksi koko paksuudeltaan( 80- 100cn)

(eli joka puolella tasavaltaa ei siis ole kenttiä kännyköihin tai mihinkään älylaitteeseen, jotta voisi tarkistaa sääennustetta.  Ja toisaalta pilkkialuueen sääennusteet eivät osu kuin harvoin kohdalleen yli 2vrk:n ennusteissa).

Ryhmätyö on voimaa: Keulamies polkee, kahlaa, tarpoo, etsii suksenkärkiä sen 200m ilman ahkiota. Vuoron vaihto ja ahkion nouto. Näin edettiin yhdellä tauolla se kahdeksan tuntia.

Kun päästiin porokämpälle, oli siellä vastassa kunnon kelkanjäljet. Silloin tiesimme, että kotiinpääsy olisi turvattu. Viimeinen yö vietettiin kolmen paikallisen ”poronhoitajan” seurassa. (Täytyy nostaa hattua ”poropojille”. Tulivat hommista puolenyön aikaan ja lähtivät aamulla viiden jälkeen uudestaan työmaalle.)

27.4. viimeinen pikataival

Aamun valjettua huomasimme, että yön aikana olivat ” syntyneet” teräshanget ja aurinkokin näyttäytyi kotiinpaluun kunniaksi.

Eli, lähdimme siis turhaa päivää aikaisemmin liikkeelle ja uhrasimme päivän soseessa tarpomiselle!

Luontoäiti on välillä siis aika arvaamaton.

Viimeinen kaksikymppinen sujuikin sitten joutuisasti. Porokämpältä autolle ”älykello” näytti 2.57. eli kilometrivauhti oli noin 7km/h.

Nyt sitten suunnittelemaan ja odottelemaan kesäreissuja!

Lapin mestaruushiihdot ja Hopeasomman aluekilpailut 2018  /  Sodankylä

17.2.2018 – 18.2.2018 708 Lapin mestaruushiihdot ja Hopeasomman aluekilpailut 2018  /  Sodankylä
P/V
Kilpailupäivä 1: La 17.02.2018
MYL P 10 km, NYL P 5 km, M8 P 1 km, N8 P 1 km, M9 P 1 km, N9 P 1 km, M10 P 2 km, N10 P 2 km, M11 P 2 km, N11 P 2 km, M12 P 3 km, N12 P 3 km, M13 P 3 km, N13 P 3 km, M14 P 5 km, N14 P 3 km, M15 P 5 km, N15 P 5 km, M16 P 8 km, N16 P 5 km, M18 P 10 km, N18 P 5 km, M20 P 10 km, N20 P 5 km, M35 P 10 km, N35 P 5 km, M45 P 5 km, N45 P 5 km, N55 P 3 km, M55 P 5 km, M60 P 5 km, N60 P 3 km, M65 P 5 km, N65 P 3 km, M70 P 5 km, N70 P 3 km
Kilpailupäivä 2: Su 18.02.2018
MYL V 2x3x1.5 km, NYL V 2x3x1.2 km, M8 V 2x2x0.5 km, N8 V 2x2x0.5 km, M10 V 2x2x0.5 km, N10 V 2x2x0.5 km, M12 V 2x2x0.5 km, N12 V 2x2x0.5 km, M14 V 3×3 km, N14 V 3×3 km, M16 V 3×5 km, N16 V 3×3 km, M18 V 2x3x1.5 km, N18 V 2x3x1.2 km, M20 V 2x3x1.5 km, N20 V 2x3x1.2 km
Tiedustelut:

Lapin Veikot, Tapio Sulisalo
puhelin: 0407028818

Jouni Puljujärvi 0400 292902 

www.facebook.com/events/1510696299229633/

Ilmoittautuminen:  KILMOn kautta ti 13.2.2018 klo 20.00 mennessä. Jälki-ilmoittautumiset to 15.2.2018 klo 20.00 mennessä sähköpostilla jouni.puljujarvi@pp.inet.fi

Osanottomaksut: 16v ja nuoremmat 12€, muut 17€, viestit 30€ / joukkue. Jälki-ilmoittautuneet kaksinkertainen maksu.

Pankki ja tilinro: FI94 5641 2520 0062 71,  Lapin Veikot

Kilpailuohjeita:

Kilpailut alkavat molempina päivinä klo 11.00.

Joukkueenjohtajien kokous toimitsija- ja tulospalvelurakennuksen alakerrassa 17.2.klo 10.00.

Peseytymismahdollisuus Kommattivaaran hiihtostadionin huoltorakennuksessa.

Kilpailunumerot: Kilpailuissa on käytössä liivinumerot, ei reisinumeroita.  Kilpailun jälkeen numerot tulee jättää maalialueelle. Palauttamattomista numeroista veloitetaan 50 euroa/kappale.

Ajoneuvojen pysäköinti opastetuille paikoille.

Palkintojen jako:  Molempina päivinä heti kilpailujen päätyttyä  maalialueella.

lähtölista lääni 17.2.18

Lähtölistat lääni viestit 18.2.18

 

Tulokset lääni 18 1.pv

Viestien tulokset

LATUKARTAT:

 

STADIONJÄRJESTELYT

Tästä tämä yrittäminen sitten varsinaisesti alkaa.

Ei ole suorittamisen paineita. Vai onko? Onneksi toimeentulo ei ole kiinni tästä yritystoiminnasta, johon olen nyt harrastusmielessä ryhtymässä.

Kun pääsin eläkkeelle puolustusvoimista vajaan 31-vuoden puurtamisen jälkeen marraskuussa 2017, olin vahvasti sitä mieltä, että pidän ainakin vuoden tauon mistään stressiä lisäävästä toimesta ennenkun rupean millekkään. Vaikka olihan mulla jo sovittuna liuta hommia valmiiksi Amerin ja Skigo Finlandin kanssa , sekä lukkoonlyötyjä tulospalvelukeikkoja pitkin vuotta. Näitä en kuitenkaan vielä pitänyt minään stressaavana lisähommana, olinhan tehnyt samat hommat jo aikaisempinakin vuosina valtion hommien ohella.

No, miten tässä sitten nyt kävikään näin.

Kaikki juontaa varmaankin minun kilpailuhenkisyyteen ja kunnianhimoon. Hommat kun olen pyrkinyt tekemään aina hyvin ja siihen päälle sitten pieni kehun kuuleminen  onkin vain lisännyt löylyä kiukaaseen.

Ensimäisillä eläkepäivillä leivoskelin mitä erilaisimpia juttuja pakasteeseen (Lapsuudesta jäänyt trauma). Harrastin liikuntaa koirani kanssa ja ilman sekä pelasin netissä strategiapeliä, joka on yksi pienistä paheistani tai liekö jopa riippuvuus. Joskus emännän mielestä se tuntuu olevan vähän isompikin. Lisäksi otin vastaan vahan ylimääräisiä promokeikkoja. Hoidin Saariselän FIS-kisojen ja Kiilopäähiihdon tulospalvelut. Eli tein siis käytännössä jo osittain tuota yritystoimintaa talkooperiaatteella.

Joulun aika ja vanhimman poikani saapuminen joululomalle Helsingin harmaudesta saivat aikaan lopullisen niitin päätokselleni. No miksi niin.

Joni kun on aika hyvä näissä tietokonehommissa ja jo syksyisellä käynnillään meillä oli puhe tästä minun mahdollisesta yritystoiminnasta ja siihen liittyvästä nettisivujen tekemisestä. Tämä juttu vain sitten laukesi käsiin ja aloimme rakentamaan sivuja.

Tein sitten päässä muhineiden ajatusten pohjalta PRH:lle yritysrekisteröinnin. (joka on muuten aika helppo homma, kun vähän viitsii vain lukea ohjeita ja raskii pulittaa 75 euroa). Homma oli selvä parissa päivässä.

Arvatkaappa mistä huomasin ensimmäisenä, että toiminimeni oli rekisteröity? No, sähköpostiini tuli heti muutamalta firmalta mitä erinäisempiä tarjouksia kirjanpitohommista ja nettisivujen ja muiden julkaisuiden tekemisestä. Ne mie olen vielä jättänyt unholaan, onhan mulla ihan oma tekijä niihin hommiin jo omastakin takaa.

Kun tämä juttuni tulee julki näillä minun kotisivuillani ja julkaisen naamakirjan sivut, voi yritystoiminta siis alkaa käytännössä pyöriä. Odotan mielenkiinnolla, minkäänlaista huomiota saan tässä sosiaalisessa mediassa yleensäkin, vai tuleeko sieltä jotain lokaa sitten niskaan.